Kirjauutuus ”Isänmaa ja äidinkieli”

heinäkuu 8, 2015, Mia Lanz

Kouluneuvos Kaarlo Tiililän elämästä kertova kirja Isänmaa ja äidinkieli  ilmestyi kesäkuussa 2015.  Kirjassa on 880 sivua ja se perustuu pääasiassa Kaarlo Tiililän vuosina 1893-1936 pitämiin päiväkirjoihin, joihin hän kirjoitti joka vuoden jokaisena päivänä.

Kirjailija, pitkäaikainen SYS-jäsen ja Kaarlo Tiililän pojanpoika Paul Tiililä kertoo isoisän  käyneen Sveitsissä vuonna 1911 tehden laajan kiertomatkan Baselista Bernin kautta Interlakeniin, Luzerniin, Zürichiin ja Schaffhauseniin. Hänen kälynsä Elisabeth Alander oli vakituinen vieras Sveitsissä. Hän viihtyi erityisesti Berner Oberlandin maisemissa. Pojanpoika Paul Tiililä on käynyt Sveitsissä yli 20 kertaa.

KAARLO TIILILÄ SYNTYI 150 VUOTTA SITTEN

Oman aikansa rehtorilegenda ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Kaarlo Tiililä syntyi 27.12.1864 Pälkäneellä Tiililän talossa. Kun Kalle-poika oli varttunut kouluikään, kansakoulussa havaittiin hänen lahjakkuutensa ja opettaja sai kotiväen suostumaan pojan lähettämiseen Hämeenlinnan Normaalilyseoon. Siellä hän sai vankan pohjan tulevaisuudelleen ja perehtyi kouluoppien lisäksi myös sen aikaisen herrasväen tapoihin, asia, mikä oli noihin aikoihin hyvin tärkeä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1886 hän alkoi opiskella Helsingin yliopistossa ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1891 aineinaan latina, kreikka, suomi, historia ja kasvioppi.

Nuori maisteri Kaarlo Tiililä

Nuori maisteri Kaarlo Tiililä

 

Opiskeluaikana Kaarlo Tiililä ryhtyi aktiivisesti osallistumaan ajan kulttuuririentoihin. Hänen ystäväpiiriinsä kuului lukuisia myöhemmin merkittäviin asemiin nousevia miehiä ja keskusteluissa heidän kanssaan Kaarlo yhteiskunnallinen näkemys muotoutui heimoaatteen pohjalta suomalaiskansalliseksi. Hän toimi aktiivisesti Hämäläis-Osakunnassa ollen mm. sen sihteeri. Hän oli myös mukana ajamassa kansanopistojen perustamista.

Kaarlo Tiililä oli halunnut opettajaksi ja hän aloitti tämän uran Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa 1892 aikansa oppikoulun tärkeimpien kehittäjien Lucina Hagmanin ja Mikael Johsson-Soinisen alaisuudessa. Täältä hänet kutsuttiin Porvoon Suomalaisen yhteiskoulun johtajaksi ja sieltä hän siirtyi Tampereen Suomalaisen yhteiskoulun johtajaksi tehden vaikuttavan elämäntyönsä siellä 1899-1935.

Kaarlo Tiililä oli ponnekas ja aktiivinen vaikuttaja. Tärkeimpinä voisi ehkä mainita hänen osuutensa Aamulehden johtokunnan jäsenenä ja lehden kehittäjänä, Kokoomuspuolueen edeltäjän Suomalaisen Puolueen riveissä mm. Tampereen silloisessa kaupunginhallitusta vastaavassa valmisteluvaliokunnassa ja valtuustossa,  raittiusliikkeessä, Suomen yksityiskoulun opettajien yhdistyksessä, Tampereen Suomalaisessa klubissa ja Tampereen Säästöpankin hallituksessa. Hän oli jäsenenä oppikoululainsäädäntöä uudistavassa valtion  komiteassa ja maallikkoedustajana myös kirkolliskoukouksissa. Nämä mainitut ovat vain osa hänen monipuolisista harrastuksistaan, jotka useimmiten veivät hänet yhdistysten johtopaikoille. Kaarlo Tiililä sai ansioistaan kouluneuvoksen arvon 1934.

Kouluneuvos

Kouluneuvos

 

Kaarlo Tiililä solmi avioliiton helsinkiläisen tehtailija J.W. Alanderin tyttären Annan kanssa 1898. Anna oli ollut Kaarlon oppilaana Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi 1895. Perheeseen syntyi Tampereella kaksi poikaa, Kimmo ja Osmo. Kimmosta tuli lakimies ja hän toimi sekä asianajajana että henkikirjoittajana. Ansioistaan hän sai kihlakunnanneuvoksen arvonimen. Osmo oli jo varhain kokenut kristillisen herätyksen ja ryhtyi teologiksi. Toimittuaan jonkin aikaa seurakuntatehtävissä hänet nimitettiin ensin apulaisprofessoriksi ja sitten 1939 dogmatiikan professoriksi Helsingin yliopistoon, jossa hän toimi myös tiedekuntansa dekaanina. Hänen saarnansa Helsingin Vanhassa kirkossa vetivät kirkon aina täyteen.

Kaarlo Tiililä piti kiinteästi yhteyttä omaisiinsa Pälkäneellä Hän piti itseään aina pälkäneläisenä, ja alkoi pian, päästyään ansioihin kiinni, hankkia maata Pälkäneeltä. Ensin pienen mökkitontin, sitten hän rakennutti suuren huvilan, Wivi Lönnin piirtämän Tuulensuun. Seuraavaksi hän osti maatilan, jonka maille hän rakennutti eläkeläispäiviään varten muhkean kivitalon, josta hän ehti nauttia vain vuoden, ennen kuin sydänkohtaus vei hänet hautaan 12.8.1936.

Kaarlo Tiililän monisäikeinen ja mittava elämätyö on hieno esimerkki maalaispojasta, joka sattuman kautta pääsi oppikouluun ja jolle sitä kautta avautui tie toteuttaa monipuoliset lahjansa ja nousta talonpoikaissäädystä arvostetuksi kasvattajaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Teksti ja kuvat: Paul Tiililä

Sydän-Hämeen Lehti kirjoitti aiheesta 23.6.2015, lue artikkeli tästä.

KIRJATARJOUS SYS-jäsenille
Sveitsin Ystäville kirja 30 € tarjoushintaan (ovh. 40 €) +postikulut 10 €. Kirja on kovakantinen, koko: 17 x 22 cm, paino: 2 kg.
Lähetä tilauksesi sähköpostilla: sys@sveitsi.fi tai tekstiviestinä 040 67 88088. Postitukset syyskuussa 2015.