Laulu-Sepot vieraili Sveitsissä 10.-15. kesäkuuta, konsertoi menestyksekkäästi ja tutustui alppimaan ihmeisiin

heinäkuu 22, 2014, Mia Lanz

Teksti:  Vesa Vuopala

Kuvat: Mia Lanz

Alppimaan kaikuja ja laulun juhlaa

Reissun ensimmäinen päivä tiistai oli myös sen kiireisin: matka aamuyöstä lentokentälle, lento Zürichiin, perillä aamupäivällä pikainen kaupunkikierros ja majoittuminen hotelliin. Iltapäivällä pidettiin harjoitukset ja illalla konsertti paikallisessa kirkossa yhdessä isäntäkuoromme kanssa. Oman haasteensa muodosti sää: yli kolmeenkymmeneen asteeseen noussut helle tuntui pehmentävän pään, vaikka miten yritti nesteyttää.

Vanha sanonta kuuluu, että huonoa harjoitusta seuraa hyvä konsertti. Tällä kertaa erinomaista harjoitusta seurasi onnistunut konsertti. ”Tämähän oli suorastaan yksi kuoron tuntemani historian tähtihetkiä”, tiivisti Seppojen taiteellisena johtajana matkalla toiminut Ilkka Matikka konsertin tunnot.  Myös isäntäkuoromme ilahdutti. Finnischer Chor Zürich (Zürichin suomalainen kuoro) on osaava sekakuoro, jonka ohjelmisto koostui suomalaisista viihdesävelmistä ja modernista suomalaisesta kuoromusiikista.

Konsertin jälkeen vietettiin vapaamuotoinen karonkka ruokailun merkeissä. Kuoromme hanuristi Orvo Luukkaisen ilta olisi jatkunut myöhään yöhön läheisessä pihapiirissä, mutta hän kiitti kauniisti soittokutsusta ja lupasi palata asiaan sitten seuraavalla kerralla.

Alppitorvia ja punaisia niskoja

Keskiviikkoaamuna matkasimme bussilla Zugin kaupungin kautta Luzerniin. Zugin erikoisuus on kirsikkakakku. Torsti Miller ja allekirjoittanut hankkivat paikallisesta konditoriasta omansa. Kakut jaettiin bussin etuosassa kaikkien halukkaiden kesken. Luzernin vanha kaupunki on kuuluisa maailman vanhimmasta katetusta sillastaan sekä lähes jokaisessa kadunkulmassa sijainneista vesipisteistä, joiden vesi virtaa suoraan läheisiltä vuorilta. Vesi olikin raikasta, ja vatsatauti jäi saamatta.

Iltasella pääsimme tutustumaan paikalliseen jodlausperinteeseen ja kokeilemaan viisimetrisiä alppitorvia, joiden soittamiseen kuoromme vaskisoittajat Markku Nykäsen johdolla pääsivät vaivatta sisään.

Franz Keller

Franz Keller

Torstaina lähdimme seilaamaan Vierwaldstätter -järveä pitkin Pilatus -vuoren juurelle, mistä alkoi puolen tunnin hammasratasjunamatka vuoren huipulle. Pääosa porukastamme poistui vuorelta jo alkuiltapäivästä. Itse jäin taisteluparini Lasse Moilasen kanssa vuorelle paikallisia vaellusreittejä kokeilemaan. Onnistuimme sekä polttamaan nahkamme että pysäyttämään vuorelta alas vieneen gondolihissin rynnimällä liian myöhään sen kyytiin.

Toisaalta mokomat pikkujutut eivät pystyneet himmentämään todellisia huippukokemuksiamme, postikorttimaisemia lumihuippuisista Alpeista ja vaeltamista kolmisen metriä leveällä kannaksella, jonka molemmin puolin matka jatkui ainakin puoli kilometriä jyrkästi alaspäin. Ympärillämme velloneet pilviharsot täydensivät tunnelman.

Yksi maa – monta kulttuuria

Perjantaina siirryimme bussilla Alppien yli saksankielisestä Sveitsistä eteläiseen, italiankieliseen Sveitsiin. Asconassa tuntui kuin olisi vaihtanut paitsi kieltä, myös arkkitehtuuria ja kulttuuria eteläeurooppalaiseen muottiin.

Reissun viimeisenä varsinaisena päivänä lauantaina ohjelma oli mukavan väljä: aamupäivästä laivaretki tutkimaan Brissagon pikkusaarella sijaitsevaa kasvitieteellistä puutarhaa, sitten tuliaisostoksia, paikallista jäätelöä ja päättäjäisillallinen. Paluumatkalle lähdettiin heti sunnuntaiaamusta, ja takaisin kotiin ehdittiin iltasaunaa lämmittämään.

Haluan kiittää kaikkia matkalla mukana olleita sekä oman matkani mahdollistanutta Mäntyharjun Leijonia ikimuistoisesta reissusta. Mieskuorolaulu mainiossa porukassa on hieno harrastus!

Vas. Lasse Moilanen, Mia Lanz ja Vesa Vuopala Pilatuksella

Vas. Lasse Moilanen, Mia Lanz ja Vesa Vuopala Pilatuksella

Zug

Zug

Luzern

Luzern

 

Ilkka Matikka johtaa kuoroa Brissagon saarilla

Ilkka Matikka johtaa kuoroa Brissagon saarella