Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty Sveitsin Ystävät Suomessa –
Schweizvänner i Finland ry:n vuosikokouksessa
28.2.2002 ja vahvistettu patentti- ja rekisterihallituksen
yhdistysrekisteriin 18.11.2002.

Edelliset säännöt rekisteröitiin oikeusministeriössä 19.11.1982.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Sveitsin Ystävät Suomessa – Schweizvänner i Finland
ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistys voi perustaa
rekisteröimättömiä paikallisosastoja. Paikallisosastot noudattavat näitä
sääntöjä soveltuvin osin.

2. Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä Suomessa tunnetuksi Sveitsin
yhteiskuntaa, luontoa, historiaa ja kulttuuria sekä kaikin puolin
kehittää ja edistää Suomen ja Sveitsin välisiä hyviä suhteita.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan:

  • järjestämällä valistus-, taide- ja esitelmätilaisuuksia sekä näyttelyjä,
  • avustamalla eri ammattiryhmien edustajia molemmissa maissa saamaan
  • tuloksellisen kosketuksen toistensa kanssa,
  • edistämällä yksityis- ja ryhmämatkoja Suomesta Sveitsiin ja Sveitsistä
  • Suomeen sekä vuorovaikutusta urheilussa,
  • harjoittamalla julkaisutoimintaa,
  • pitämällä yhteyttä Sveitsissä olevaan vastaavaan yhdistykseen ja
  • keräämällä varoja yhdistykselle toimeenpanemalla asianomaisella luvalla mm. juhlia ja arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä sekä ylläpitämällä stipendirahastoa.

Yhdistyksen piirissä tai sen nimissä ei harjoiteta puoluepoliittista
toimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa tarpeellista
irtainta ja kiinteää omaisuutta, osakkeita ja obligaatioita sekä
vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia. Yhdistyksen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen
Suomen kansalainen tai vakituisesti Suomessa asuva henkilö, joka
hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä myös Sveitsin kansalaisia, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 koko jäsenmäärästä. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset ja kannattavat jäsenet.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai ei ole täyttänyt velvoituksia, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

5. Jäsen- ja liittymismaksu

Varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 7 – 9 varsinaista jäsentä kukin valittuna kahdeksi toimikaudeksi. Jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Milloin toimihenkilöt eivät ole hallituksen jäseniä, heillä on sen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänivaltaa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on:

  1. Johtaa yhdistyksen toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
  2. Edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sopimuksia, mikäli ne eivä kuulu yhdistyksen kokouksille.
  3. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä panna toimeen niissä tehdyt päätökset.
  4. Vastata yhdistyksen ja stipendirahaston varojen sekä muun omaisuuden hoitamisesta ja jäsenmaksujen perimisestä.
  5. Valita yhdistyksen tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat sekä määrätä heidän palkkansa ja palkkionsa talousarvion puitteissa.
  6. Päättää jäseneksi ottamisesta ja jäsenyydestä erottamisesta sääntöjen 3. ja 4.§:n määrittämissä rajoissa sekä pitää jäsenluetteloa.
  7. Laatia yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset.
  8. Laatia ehdotus toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
  9. Ohjata ja tukea yhdistyksen paikallisosastojen toimintaa.
  10. Hoitaa muut yhdistyksen toimintaan liittyvät asiat.

7. Stipendijaosto

Vuosikokouksen valitsemaan stipendijaostoon kuuluu 5-9 kulttuurin eri aloja edustavaa jäsentä tai yhdistyksen luottamushenkilöä. Stipendijaosto myöntää stipendit ja apurahat vuosikokouksen vahvistaman talousarvion puitteissa sekä hoitaa niihin liittyvät käytännön järjestelyt stipendirahaston erillisen ohjesäännön mukaisesti. Ohjesääntöön tehtävät muutokset hyväksyy vuosikokous. Stipendijaosto laatii hallituksen käytettäväksi vuosikertomuksen stipendien ja apurahojen myöntämisestä ja käytöstä.

8. Neuvottelukunta

Yhdistyksessä toimii neuvottelukunta, joka antaa neuvoja yhdistyksen toimintaan liittyvissä asioissa ja toimii hallituksen tukena. Siihen valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan 12-20 jäsentä siten, että heistä puolet on vuosittain erovuorossa. Neuvottelukunnassa käsitellään ennen lopullisia päätöksiä yhdistyksen kannalta merkittäviä asioita, kuten seuraavan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä yhdistyksen toimielimien kokoonpano.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan kokouksissa on hallituksen puheenjohtajalla puhe- ja äänioikeus.

9. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä.

10. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

11. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis-huhtikuussa. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus tai kehotus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsen voi antaa äänivaltansa valtakirjalla toiselle yhdistyksen varsinaiselle jäsenelle. Kokouksessa läsnä oleva varsinainen jäsen voi käyttää äänivaltaa enintään yhden kymmenesosan kokouksen äänimäärästä.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä tai yhdessä suomen- ja ruotsinkielisessä, valtakunnallisessa sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella. Jäsenluetteloon merkityllä osoitteella lähetetyn kirjeen katsotaan tulleen jäsenten tiedoksi.

13. Vuosikokous

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  3. Hyväksytään kokouksen esityslista.
  4. Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
  5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet.
  7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle.
  8. Valitaan jäsenet neuvottelukuntaan erovuoroisten tilalle.
  9. Valitaan jäsenet stipendijaostoon seuraavan toimikauden ajaksi.
  10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.
  11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat ja muu omaisuus yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen, josta lähemmin päätetään siinä kokouksessa, missä päätös yhdistyksen purkamisesta
tehdään. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.