Kulttuuri

Vastakohtien maa

Sveitsi on pieni, mutta moni-ilmeinen maa. Parin tunnin junamatkalla voi nähdä hyvin erilaisia maisemia korkeuserojen vaihtuessa.
Ascona, Tessinin kantonissa, on 196 m merenpinnan yläpuolella. Siellä, Välimeren ilmastossa kasvavat palmut. Dufour-Spitze 4634 m Wallisin kantonissa on Sveitsin korkein vuorenhuippu. Siellä vallitsee arktinen ilmasto. Näiden paikkojen etäisyys on vain 70 km.

Wallisin vuoristokantonissa on yli 20 km pituinen Aletsch-jäätikkö, Matternhorn-huippu, laaksoissa kasvavat aprikoosit, persikat, tomaatit ja rypäleet.
Esimerkiksi Graubündenin kantonissa, jonka pinta-ala on 7100 km2, asuu vain 170 000 asukasta, jotka puhuvat kolmea eri kieltä. Siellä on 150 jokilaaksoa. Joet virtaavat kolmeen eri mereen, Pohjanmereen, Välimereen ja Mustaan mereen.

Vesi on maan ainoa raaka-aine

Sveitsiä nimitetään Euroopan vesialtaaksi. 6% koko Euroopan makean veden varastoista sijaitsee Sveitsissä. Rein, Rhone ja Inn-joet saavat alkunsa Sveitsin alpeilta. Maassa on yli 175 vähintään 10 ha kokoista luonnollista tai tekojärveä . Vesi pidetään puhtaana, 95% maan talouksista on kytketty viemäriverkostoon.

Yli 90% vesivoimasta hyödynnetään sähkön tuottamiseen. Mahtava 285 metriä korkea Grande Dixence-pato on maailman suurin.

Vuodenajat

Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Syksyllä, syys-lokakuussa, kypsyvät hedelmät, lehtipuut saavat syksyn värinsä ja pudottavat lehtensä. Talvi tuo lumipeitteen, kevät kukkivat puut ja vihreät niityt, kesällä lämpötila voi nousta 25-30 asteiseksi. Jos sveitsiläiseltä kysytään, mikä Sveitsissä eniten miellyttää, useimmat valitsevat ensimmäiseksi kauniit maisemat.

Kumpuileva maaseutu maalaistaloineen ja pikku kylineen, syksyn värikkäät metsät, majesteettiset vuoret. Erityisesti vuoret kuuluvat itsestäänselvyytenä maahan. Yhteistä on tietynlainen maanläheisyys, luontoon kuuluvaisuus ja perinnetietoisuus, yhteisenä luonteenpiirteenä maalaismentaliteetti – vaikka 60% kansasta työskentelee palveluammateissa ja enemmistö asuu kaupungissa.

Läpikulkumaa

Sveitsin läpi kulkee liikenne pohjoisesta etelään. Gotthard-maantietunneli, 17 km, on maailman pisin, 19 km pituinen rautatietunneli rakennettiin jo yli 100 vuotta sitten. Lomaliikenne ja yhä kasvavat rekkakolonnat tukkivat moottoritiet ja tunnelit. Maantieliikennettä tullaan yhä enemmän siirtämään rautateille ja sitä varten rakentamaan lisää tunneliyhteyksiä.

Liikennereittien rakentamiseen ja ylläpitoon vaikeissa olosuhteissa käytetään paljon varoja. Junaliikenne on kuuluisa täsmällisyydestään. Korkein rautatieasema on 3445 metrin korkeudessa.

Elinkeinorakenne

  • maatalous 5 %
  • teollisuus, rakentaminen 35%
  • palveluammatit, pankit, hotellit jne. 60%

Sveitsi tuo maahan raaka-aineita ja vie maasta korkeastijalostettuja tuotteita.
Sveitsiläinen talous ei perustu massatuotantoon. Se perustuu korkealuokkaiseen työhön ja hyvinkoulutettuun työvoimaan. Tärkeitä tuotantoalueita ovat mikrotekniikka, korkeateknologia, bioteknologia, pankki- ja vakuutusalojen tietotaito sekä lääketeollisuus. Kehitys ja tutkimus on arvostettua, 2,9% bruttokansantuotteesta käytetään tutkimukseen.
Sveitsissä työskennellään paljon, keskimäärin 42h/viikko.

Länsi-euroopassa vain Englannissa tehdään pitempää työviikkoa. Lyhyt loma on keskimäärin vain 20 työpäivää vuodessa. Järjestetyissä kansanäänestyksissä ei hyväksytty loman pidennystä eikä työviikon lyhennystä. Lakkoilu tai töistä poissaolot ovat harvinaisia.

Koululaitos

Koululaitos kuuluu kantonien toimivaltaan. Ne päättävät täysin niin opetussuunnitelmista ja tuntimääristä, kuin opetusmateriaaleistakin. Moni asia on myös jätetty myös kuntien päätettäväksi. Koulu aloitetaan kantonista riippuen 6 tai 7-vuotiaina ja oppivelvollisuus on yleensä 9 vuotta. Heikkolahjaisten erityisopetuksesta on huolehdittu, erityislahjakkaille ei ole erikoiskouluja. Tavoitteena ei ole kapean kärkijoukon kehittäminen, vaan hyvän koulumenestyksen saavuttaminen mahdollisimman laajalle joukolle.
Oppivelvollisuuskoulun jälkeinen lukio kestää 3-4 vuotta. Edelleenkin tärkeimmällä sijalla on ammattiin valmistava korkeatasoinen lähes 400 ammattitutkintoon johtava 2-4 vuotinen oppisopimuskoulutus. 3/4 pojista ja 2/3 tytöistä on suorittanut ammattitutkintonsa juuri siellä. Oppisopimuskoulutuksen käytäntöpainotteiseen opiskeluun kuuluu 1-2 päivää viikottaista ammattikouluopetusta. Teoriakoulutuksen merkitys on voimistumassa ja ammatillinen matura-tutkinto (Berufsmatura) mahdollistaa pääsyn myös ammattikorkeakouluihin.

Lukion ylioppilastutkinnon jälkeen voi vapaasti hakeutua maan yliopistoihin, joita on 10: ranskankieliset, Geneve, Lausanne ja Neuchâtel sekä saksankieliset Basel, Bern, Zürich, Luzern, St.Gallen, lisäksi saksan ja ranskankielinen Fribourg ja italiankielinen Tessinin yliopisto. Lausannessa ja Zürichissä on lisäksi teknillinen korkeakoulu. Lisätietoja www.ch.ch/ viidellä kielellä.