Yhteiskunta

Sveitsiläisiin tutustuminen on jatkuvaa yllätysten kohtaamista. Tyypillistä sveitsiläistä ei ole! Jokainen kantoni on kuin oma valtio ja omat asukkaat. Maassa puhutaan neljää virallista kieltä ja kymmeniä murteita. Ihmiset ovat erilaisia kuin ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset ja retoromaanit. Meitä suomalaisia viehättää heissä luottamus demokratiaan, vapauteen, sitkeys, säästäväisyys ja ahkeruus. Luonto on kasvattanut heidät pärjäämään, Wilhelm Tell on edelleen vahva symboli kuin Saarijärven Paavo Suomessa. Tuttavallisuus heidän kanssaan kehittyy ajan kanssa, sveitsiläinen pitää alkuun etäisyyttä. Tapaamisissa sveitsiläinen on täsmällinen, pukeutuu huolellisesti, tervehtii kädestä asiallisesti. Käyntikortti korostaa osaamista, ei asemaa. Ruokailussa kolme kulttuuria, kolme keittiötä. Suosittuja ovat fondue, raclette, makkarat, juustot ja viinit. Perinteet elävät.

Sveitsissä on niukasti luonnonvaroja, viljelysalaa ja vesistöjä. Vastapainoksi he ovat kehittäneet kädentaitojaan ja investoineet kouluihin. Kello-, filmi-, konditoria-, matkailu- ja lääketeollisuuteen liittyvät taidot ovat esimerkkejä aloista, joilla he menestyvät kansainvälisissä kilpailuissa.

  • Sveitsin valtiomuoto vuodelta 1291 on maailman vanhimpia, suora demokratia
  • Sveitsin väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 8 400 000 asukasta,joista ulkomaalaisia noin 2 100 000, 206 asukasta/km
    • Pääkaupunki on Bern, 130 015 asukasta. Muita kaupunkeja Zürich 391 358, Basel 168 620, Lausanne 133 897, Geneve 194 565 asukasta (2014).
  • Sveitsin rahayksikkö on frangi, CHF
  • Mauno Koivisto oli ensimmäinen Suomen presidentti, joka teki virallisen vierailun Sveitsiin vuonna 1986.
  • Suomeen tulleita viime vuosisadalla mm. Emmentalista juustomestari Rudolf Klossner; lääkäreitä Biaudet, Bardy ja Perret sekä liikemiehiä Peter Fazer, Robert Huber.

Valtiomuoto

Maailman pienin liittovaltio, 26 kantonia, 2 255 kuntaa (1.1.2017). Päätösvalta on hajautettu pääasiassa kantonien ja kuntien harteille. Liittovaltion päätösvalta on rajoitettu muutamiin yhteisiin asioihin, kuten mm. ulkopolitiikka, talous, tulli, ympäristönsuojelu, liikenne, energia ja tietoliikenne.

Sveitsin poliittinen järjestelmä

Voit tutustua varapuheenjohtaja Seppo Haarion esitykseen ”Perustietoa Sveitsistä” (11.4.2017) täältä.

Sveitsin asevelvollisuus

Voit tutustua Sveitsin maanpuolustukseen ja asevelvollisuuteen  Seppo Haarion esitykseen ”Sveitsin asevelvollisuus” (11.4.2017) avulla tästä.

Sveitsin kansa

Sveitsin pinta-ala 41 285 km2 on kahdeksan kertaa Suomen pinta-alaa (338 144,53 km2) pienempi. Asukkaita on noin 8,4miljoonaa (Suomessa 5,5 milj.) ja asukastiheys on 206/km2 (Suomessa 17,9/km2 maapinta-alan mukaan). Sveitsin asukkaista noin 2,1 miljoonaa on ulkomaalaisia (2017).

Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Sveitsinsaksaa (Schwitzerdütsch, lukuisia eri murteita) puhuu 64 % väestöstä Pohjois- ja Keski-Sveitsissä, ranskaa 20,4 % asukkaista Länsi- ja Lounais-Sveitsissä sekä italiaa 6,5 % väestöstä pääasiassa Tessinin kantonin alueella Etelä-Sveitsissä. Itä-Sveitsin vuoristosta löytyy 0,5 % retoromaania puhuvia kansalaisia. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia on 8,9 %. Näissä luvuissa ovat mukana Sveitsissä asuvat ulkomaalaiset.

Ikäryhmät

  • alle 15-vuotiaita 16%
  • 15-24-vuotiaita 15%
  • 25-63-vuotiaita 54%
  • yli 64-vuotiaita 15%

Syntyvyys on pienentynyt, väkiluku kasvaa vain ulkomaalaisten maahanmuuton ansiosta. Työikäisten joukko pienenee, eläkeläisten joukko kasvaa.

Asuminen, elintaso

Naimisiin mennään suhteellisen myöhään, ennen perheen perustamista opiskellaan ja hankitaan ammatti. Perheeseen kuuluu 1-2 lasta, suurempi lapsimäärä merkitsee lisäkustannuksia. Perinteisesti pääasiassa naiset huolehtivat kodista ja lapsista, miehet työskentelevät talon ulkopuolella.

Yhä useampi nainen on kuitenkin jo työelämässä (60%) ja yhä useampi mies huolehtii taloudenhoidosta.
1-2 hengen talouksia on yhä enemmän, ennenkaikkea vanhempaa sukupolvea, myös nuoret muuttavat kotoa varhain useasti jo 18-vuotiaina omaan asuntoon.
Asunnot ovat isoja. Keskimääräinen asuinpinta-ala yli 45m2/henkilö on maailmanennätys.

Kaikki sveitsiläiset eivät ole rikkaita

Ansiotaso on korkea, mutta samoin myös elinkustannukset. Sveitsi on rikas maa ja useimmat sen asukkaista pystyvät elämään hyvin. Elämisen tyyli on vaatimaton, rikkautta ei haluta näyttää.
Kaikki sveitsiläiset eivät ole rikkaita. Vain 2% asukkaista maksaa omaisuusveroa vähintään 100 miljoonan Sfr omaisuudesta. Heidän hallinnassaan on 42% koko maan omaisuudesta.
Muihin teollisuusmaihin verrattuna köyhyyttä on Sveitsissä vähän, kuitenkin köyhyysrajan alapuolella (alle 1280 SFr/kk/yksittäistalous) elää yli 10% kansasta, n 800 000. Yli puolet heistä on lapsipariskuntia. Köyhyydessä elää pääasiassa alle 40-vuotiaita, yksinhuoltajia ja myös vanhuksia.

Sveitsiläinen nuoriso

Nuoriso hakee vapaa-aikaan elämyksiä.
Joka vuosi markkinoille ilmestyy uusia elämyksiä ja seikkailua sisältäviä urheilulajeja. Työelämän arvot, nopeus, voima, tehokkuus, dynaamisuus ja maksimisuorituskyky pätevät myös vapaa-ajan aktiviteettien tarjontaan.
Vapaa-aika kiihdyttää kulutusstressiä. On ehdittävä olla kaikessa menossa mukana.
Kansainvälistä nuorisokulttuuria seurataan myös tarkasti.
Samaan aikaan, kun toiset käyttävät vapaa-aikansa mahdollisimman aktiivisesti, osa istuu yhä pitempään tv:n ääressä. Seikkailu-urheilubuumista huolimatta kuuluvat traditionaaliset urheilu- ja ampumajuhlat yhä vieläkin suurimpiin urheilutapahtumiin. Monet viihtyvät hyvin tekniikan parissa, toiset hakevat luonnonelämyksiä tai harrastavat maagisia rituaaleja. Elektroonisen median kansainvälinen musiikki, samoinkuin kansanmusiikki löytää edelleen kannattajansa.

Elämänarvojen tärkeysjärjestys

Osa nuorisosta hakee aina jotain uutta eikä näe yhteiskunnan nopeaa kehitystä ongelmana, osa keskittyy traditionaaliseen eikä halua minkään muuttuvan.

Nuoriso ei ole kiinnostunut vain rahasta ja vapaa-ajan huvituksista. Yksityiselämä on keskipisteenä: perhe, ystävät ja rakkaus. Vaikka kiinnostus politiikkaan ja yhteisiin asioihin näyttää vähentyneen, otetaan aktiivisesti kantaa konkreettisiin tavoitteisiin, luonnonsuojeluun ja ihmisoikeuskysymyksiin.

Arvojen tärkeysjärjestys

kysely v.1994 15-24-vuotiaille

  1. terveys
  2. rakkaus
  3. perhe
  4. hyvät ystävät
  5. menestys ammatissa
  6. luonnon merkitys
  7. taloudellinen riippumattomuus
  8. vapaa-aika
  9. aktiivisuus yhteisiin asioihin

Tärkeimmät poliittiset ongelmat
kysely v.1995 15-30-vuotiaille

  1. työttömyys
  2. huumeet
  3. integraatio Eurooppaan
  4. ympäristönsuojelu
  5. vanhustenhoito
  6. ulkomaalaispolitiikka
  7. sukupuolinen tasa-arvo

Sveitsiläisen nuoren oikeudet ja velvollisuudet eri ikäkausina

  • 6-15 v oppivelvollinen
  • 14 v saa ajaa mopedilla
  • 16 v saa itse päättää uskonnostaan
  • 18 v täysi-ikäinen, joka voi
    • mennä naimisiin
    • äänestää, tulla valituksi
    • allekirjoittaa vuokrasopimuksen
    • allekirjoittaa kauppasopimuksen
    • tehdä oman testamentin
    • maksaa veroja
    • saada ajokortin
  • 19 v miehet aloittavat asevelvollisuutensa

Kansanluonne, nuorison arvio kyselyn mukaan

  • yksitotinen, rikas, rehellinen 75%
  • oikeudenmukainen 66%
  • seuranhaluinen 40%
  • tyytyväinen, optimistinen 40%
  • eloisa, mielikuvitusrikas 20%
  • suurpiirteinen 12%

”Sveitsiläiset (jos nimitystä voi käyttää, tarkoitan sillä poliittisesti Sveitsiin kuuluvia) ovat epäilemättä täsmällisiä, huolellisia, vastuuntuntoisia, mutta myös tiukanhärkämäisiä. He ovat aktiivisia, mutta asuinalueensa sisäpuolella he lukkiutuvat, koska haluavat rauhaa. Voidaan kai sanoa, että he ovat uhranneet kaiken, jotta he voisivat omistautua oman taloutensa täydelliseen hoitamiseen.”
Charles-Ferdinand Ramuz (1878-1947)
Ranskankielisen Sveitsin merkittävin kirjailija.

Perinteiden kunnioitus

Monet näkevät sveitsiläisessä ahkeruudessa, maltillisuudessa ja puolueettomuudessa calvinistis-protestanttisen etiikan vaikutusta, samoinkuin ehkä maanläheisyys ja talonpoikaisuus osa katolista perinnettä.

Asukkaiden jakautuminen uskontojen mukaan

  • protestantteja 50,4%
  • roomalaiskatolisia 43,6%
  • muita 6,0%

Perinteiden arvostus näkyy myös museoiden suuressa lukumäärässä. Useimmat Sveitsin yli 700 museosta ovat kotiseutumuseoita, jotka ovat tallentaneet paikkakunnan kulttuuria ja historiaa. Saavutukset säilytetään ja olemassaolevaa hoidetaan. Mietitään kaksi kertaa, ennenkuin jotain muutosta tehdään sekä yksityisessä että yhteiskunnan elämässä.

Asuinympäristö on vaikuttanut luonteenpiirteisiin

Alppialueiden pitkä talvi ja raaka ilmasto pakottivat muinoin vuoristoseutujen asukkaita varautumaan ja säilömään. Maassa ei kasvanut mitään ilman työtä ja jatkuvaa ahertamista. Maasta ei löytynyt rikkauksia. Rakennus- ja viljelyskelpoista maata laaksoissa oli vain rajallisesti, mikä pakotti säästäväisyyteen ja jakamiseen. Kukkulat ja vuoret vaikeuttivat yhteydenpitoa, elettiin keskenään ja autettiin toinen toisiaan.
Vaikka luonto ei pitkään aikaan enää ole rajoittamassa elämistä samassa määrässä kuin ennen, on suunnitelmallinen elämänasenne ja ahkeruus säilynyt. Hoidetaan ja kehitetään sitä mikä katsotaan hyödylliseksi ja huolehditaan siitä, että kaikki pysyy järjestyksessä.
Tavoitteena on keskinkertaisuus, parempi pysyä ahkerana ja huolellisena, kuin pyrkiä olemaan loistava ja omintakeinen. Liiallisuutta ei arvosteta, kysyttyä on sovittelu ja myöntyväisyys.
”Haluamme Sveitsin pienen aktiivisen maan kuuluvan maailmaan. Emme halua mitään sveitsiläistä alemmuudentunnetta, ei mitään sveitsiläistä suuruudenhulluutta, vaan haluamme Sveitsin, joka uskaltaa katsoa kasvoihinsa, Sveitsin, joka ei arkaile muutosta, Sveitsin, joka etsii selviytymistien tämän päivän ongelmiin tämän ajan keinoilla.”
Max Frisch (1911-1991)
Sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä saksankielisiä kirjailijoita.

Sveitsin liittovaltio

Sveitsin liittovaltio syntyi 1848. Sveitsissä on 26 kantonia ja 2 255 kuntaa (1.1.2017).

2-kamarinen parlamentti
Ständerat
– 46 edustajaa
– 2 edustajaa jokaisesta kantonista
Nationalrat
– 200 edustajaa, jotka valitaan vaaleilla, kiintiöt kantonien koon mukaan
– kokoontuu 4 x kolme viikkoa vuodessa
Bundesrat Hallitus
Liittohallituksessa on seitsemän ministeriä, joista yksi vuorollaan toimii pääministerinä, samalla liittovaltion presidenttinä.

Hallinto

Jokaisella kantonilla on oma perustuslaki, hallitus, parlamentti ja oikeuslaitos. Hallintoautonomia ja päätösvalta kantoneissa on suuri. Jokaisella kantonilla on mm. oma poliisilaitos ja kantonit vastaavat myös itse koululaitoksesta ja terveydenhoidosta sekä päättävät verojensa määrästä. Toisessa kantonissa suoritettu lääkärin, tuomarin tai opettajana tutkinto on hyväksytettävä ennen virkaan pääsyä.

Kunta on pienin poliittinen hallintoyksikkö.

Asuinalueet ja rakennusmaa

  • Asuminen Sveitsissä on kallista, rakennusmaata on niukasti, talot ja asunnot ovat kalliita.
  • Asumiskustannukset vievät tuloista keskimäärin 20%. Vain 30% asuu omistusasunnossa.
  • Keskimäärin 2 henkeä/asunto, asuinpinta-ala 45m2/henkilö.
  • Rakentaminen on tarkasti valvottua ja säädeltyä. Vanhasta kyläkuvasta pidetään huolta, turvallisuus ja kestävyys on kaikessa huomioitu.
  • Useimmat ihmiset asuvat kaupunkilähiöissä tai tiiviisti rakennetuissa kyläyhteisöissä.
  • Luonteenomaisinta maisemaa ovat pienet kylät ja vuoristorinteille ripotellut maalaistalot niittyjen ja metsäsaarekkeiden välissä.
  • Kaupungit ovat pieniä ja helposti hahmotettavissa.
  • Sveitsissä on paljon vuosisatoja vanhoja pikkukaupunkeja.
  • Bernin vanha kaupunki on UNESCOn maailman kulttuurikohteeksi valittujen luettelossa. Se on maan pääkaupunki, 134 000 asukasta.

Sveitsin Urheilu

Sveitsiläiset ovat urheilukansaa, mutta tiesitkö, ketä sveitsiläiset pitävät maailman urheilullisimpana kansakuntana? Tähän saatiin taannoin vastaus, kun vuosikausia maan televisiossa pyörineessä Tell Star-nimisessä leikkimielisessä tietokilpailussa oli osio, jossa 100 sveitsiläiseltä kysyttiin eri asioita. Kun heille esitettiin alussa mainittu kysymys, niin ensimmäiseksi sijoittui Suomi n. 35 %:n kannatuksella!

Suomessa Sveitsi tunnetaan lähinnä talviurheilumaana, etenkin alppilajien menestyksensä ansiosta. Todellisuudessa Sveitsin urheilu on kuitenkin hyvin monipuolista, sillä esim. eri jalkapallojoukkueet tai yksilöurheilijat ovat saavuttaneet monenlaista kunniaa ja mainetta. Ja kuten meillä Suomessa, niin myös Sveitsissä on joitain pelkästään kansallisia lajeja, joista suosituimpia lienevät Schwingen (omintakeinen painilaji) ja Hornussen, jolle ei juuri löydy verrokkia muualta.

Seuraavassa esittelemme Sveitsin suosituimpia urheilulajeja, sekä pyrimme antamaan ohjeita, miten niitä turistina pääsee paikan päälle katsomaan tai miten lippujen hankintaan kannattaa etukäteen varautua:

Jääkiekko

Schwingen, Hornussen ja Steinstossen

Täydennämme Urheiluosiota lähiaikoina

Kaupunkeja

Zürich on maan suurin kaupunki 391 358 asukasta, suuralueineen 1,5 milj. asukasta. Basel 168 620 as, Geneve 194 565 as, suuralueella 500 000 as. (uusimmat tiedot 2014)