Suurlähettiläs Heinrich Maurerin esitelmä Espoossa Omniassa 14.2.2018

maaliskuu 7, 2018, Alppiakatemia

Suurlähettiläs Maurerin vierailu kiinnosti monia kuulijoita, ja luentosali täyttyi nopeasti ääriään myöten. Paikalla oli 45 henkilöä.

Luento kuuluu Espoon työväenopiston kulttuuriluennot-sarjaan, joka toteutetaan Tapiolassa kevään 2018 aikana.

Luennon aiheena oli Sveitsi ja Suomi: mitä nämä kaksi mallioppilasta/mallimaata voivat vielä oppia toisiltaan?

Nyky-yhteiskunta on nopeatempoinen, ja on yhä vaikeampaa suunnistaa muuttuvassa maailmassa ja erottaa tärkeä vähemmän tärkeästä, valeuutisilla on tässä oma osuutensa.

Sveitsin ja Suomen kahdenväliset suhteet

Presidentti Sauli Niinistö totesi valtiovierailullaan Sveitsiin vuonna 2014: ”Switzerland and Finland are similar and close”.

Pieni katsaus historiaan nostaa esiin muutaman sveitsiläisen sukunimen, jotka ovat tunnettuja Suomessa:

Klossner: sveitsiläinen Rudolph Klossner perusti 1856 Suomessa juustolan ja esitteli suomalaisen Emmental-juuston.

Fazer: vuonna 1891 perhe Fazer, joka oli lähtöisin Sveitsistä, perusti Suomeen suklaatehtaan.

Oesch: kenraali Karl Lennart Oeschin suku tulee Sveitsistä. Kenraali Oesch toimi toisen maailmansodan aikana monissa keskeisissä tehtävissä Suomen armeijassa.

Biaudet: Henry Biaudet, joka oli sveitsiläisen Suomeen muuttaneen perheen poika, toimi oppositiossa tsaarin venäläistämispolitiikkaa vastaan ja toi esille eurooppalaisessa lehdistössä Suomen itsenäistymispyrkimyksiä. Biaudetin sukua on Eva Biaudet, entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja.

Berner: Perhe on kotoisen Glarus-paikkakunnalta ja muutti 1930-luvulla Suomeen. Täällä perhe perusti sisustusalan yrityksen, Vallilan.  Anne Berner on tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeri.

Sveitsiä ja Suomea yhdistävät tekijät

Geostrateginen sijainti

Molemmat maat ovat vuosisatojen ajan olleet suurten naapureiden ympäröimiä. Maiden geostrateginen sijainti on vaikuttanut siihen, että molemmat maat ovat keskittyneet voimakkaasti rauhan edistämiseen ja välitykseen erilaisissa kansainvälisissä konflikteissa. Suomi sai ETYK-päätösasiakirjallaan Helsingissä 1975 sekä presidentti Martti Ahtisaaren neuvottelumenestyksen myötä Balkanilla ja muilla konfliktialueilla ansaittua huomiota. Sveitsi on jatkuvasti toiminut välittäjänä konfliktitilanteissa ja toimii usein kansainvälisten kokousten foorumina Genevessä.

Raaka-aineiden puuttuminen – fokus hyvässä koulutuksessa

Sekä Sveitsillä että Suomella ei ole vesistöjen ja metsien lisäksi muita arvokkaita luonnon raaka-aineita. Sen sijaan molemmissa maissa edistetään koulutusta sekä perus- että korkeakoulutusta protestanttisen sivistystradition tukemana. Suomi on edelleen PISA-tutkimuksissa korkealla, Sveitsin viisi yliopistoa kuuluvat Shanghai-indeksin mukaan sadan parhaan joukkoon.

Näistä lähtökohdista käsin on helppo ymmärtää, että kummankin maan yhteistyömahdollisuudet liittyvät tieteeseen ja tutkimukseen. Myös Sveitsi osallistuu EU:n Erasmus-tutkimusohjelmaan. Meneillään on 350 tutkimusprojektia, arvoltaan 3 mrd. euroa. Näihin tutkimusprojekteihin osallistuu sekä sveitsiläisiä että suomalaisia tutkijoita.

Avoin, vientiin suuntautunut kansantalous

Kummatkin maat edistävät avointa maailmankauppaa, koska avoimuus on pienille kansantalouksille kannattavaa. Economistin laatiman yhteenvedon mukaan vain yhdellä maalla maailman 10 rikkaimman maan joukosta – Amerikan yhdysvalloilla– on suuri väestö. Kaikilla muilla, mm. Singaporella,  Norjalla ja Sveitsillä on noin 8 miljoonaa asukasta. Sekä Suomi että Sveitsi ovat kummatkin hyötyneet globalisoituneesta taloudesta.

Maiden kahdenvälinen kauppa lukuina: vuonna 2016  kaupan volyymi oli 1,4 mrd. CHF. Sveitsi sijoittuu Suomen kauppakumppanina sijalle 17 viennissä, sijalle 18 tuonnin ollessa kyseessä. Sveitsiläiset yritykset työllistävät Suomessa noin 15 000 henkilöä, tärkeimpinä ABB ja Geberit/Sanitec.

Puolustustahto

Puolustusvalmius ja -tahto ovat molemmissa maissa vahvat johtuen niiden geostrategisesta sijainnista. Ylipäällikkö, marsalkka C.G. Mannerheimilla oli läheinen suhde Sveitsiin ja vietti viimeiset vuotensa Montreux’n kaupungissa. Mannerheimilla oli myös ratkaiseva vaikutus maiden välisten sotilaallisten yhteyksien kehitykseen tähän päivään saakka. Mannerheim-apuraha mahdollistaa vuosittaiset Sveitsin ja Suomen upseerien vaihdot.

Hyvät henkilökohtaiset suhteet upseerien välillä ovat usein olleet maiden armeijoiden konkreettisten projektien lähtökohtana, oli kyse koulutuksesta tai laitteistohankinnoista. Sekä Suomella että Sveitsillä on kummallakin FA-18-taistelulentokoneita ja näihin liittyvää monenlaista yhteistyötä. Myös uushankinnoissa on yhteistyö vilkasta.

Miten Sveitsi ja Suomi eroavat toisistaan?

Sveitsin väestö on hyvin monimuotoinen verrattuna suhteellisen yhtenäiseen väestöön Suomessa. Sveitsi sijaisee monien kulttuurien, kielien ja uskontojen risteyksessä, saksalaisen ja latinalaisen kulttuurialueen leikkauspisteessä, kahden uskontokunnan –protestanttisen ja katolisen – alueella. Tämän lisäksi Sveitsi on ollut noin sadan vuoden ajan vastaanottavana maana maahanmuutolle. Vierasmaalaisen väestön osuus koko väestöstä onkin 25 %, ja tulee heti toisena Luxemburgin jälkeen väestötilastossa Euroopassa. Suomessa vastaava luku on 6 % ja hitaasti nousussa. Sveitsissä väestön monimuotoisuus on mahdollistanut maahanmuuttajien hyvän integroitumisen yhteiskuntaan. Sveitsistä puuttuvat gettoa muistuttavat asuinalueet ulkomaalaisille ja rinnakkaisrakenteet. 

Ammatilliset opinnot vastaan akateemiset opinnot

Sveitsillä, kuten myös Saksalla, Itävallalla ja Luxemburgilla, on pitkät perinteet ammatillisen koulutuksen kaksoisjärjestelmästä. Akateemisen koulutuksen ohella on olemassa oppisopimuskoulutus. Noin 2/3 sveitsiläisistä nuorista suorittaa kolmi- tai nelivuotiset opinnot, jotka antavat heille käytännön koulutusta ja mahdollisuuden sijoittua työmarkkinoille. Sveitsin nuorisotyöttömyys onkin ainutlaatuinen: 4%. Suomella puolestaan on kansainvälistäkin arvostusta saanut koulujärjestelmä, joka varmistaa oppijoiden tasapuolisen koulutuksen.

Suomi voisi ottaa inspiraatiota Sveitsin oppisopimuskoulutuksesta. Eduskunnan valtuuskunta vieraili kaksi vuotta sitten Sveitsissä tutustuakseen tähän malliin. Ja päinvastoin, suomalaisen koulujärjestelmän huomattavat PISA-tulokset ja opettajien vahva asema ovat mielenkiintoinen malli myös Sveitsille.

Miksi Sveitsi valitsi toisen tien eurooppalaisessa integraatiossa kuin Suomi 1990-luvun alussa?

Tarina kertoo, että Sveitsin kansallissankari Wilhelm Tell tuli äskettäin Sveitsiin ja halusi katsauksen, miten asiat nykyisessä Sveitsissä ovat. Oliko kuuluisa Rütliniitty vielä olemassa, entä Tellin käyttämä varsijousi, entä oliko Sveitsi vielä vihollisten ympäröimä? Kahteen ensimmäiseen Tell sai myöntävän vastauksen ja kolmenteen vastattiin Sveitsin olevan nykyään ystävien ympäröimä. Tästä ja korkeasta elintasosta johtuen Sveitsi voi olla Euroopan Unionin ulkopuolella. Kuitenkin yhteistyö EU:n kanssa on vilkasta, Sveitsi on taloudellisesti enemmän integroitunut EU:iin kuin moni jäsenmaa. Sveitsin tavarakauppa EU:n kanssa on kolmannella sijalla heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.

Miksi Sveitsi ei liittynyt Euroopan Unioniin? Kysymykseen voi vastata monella tavalla:

Historialliset syyt: Sveitsin ulkopolitiikka on luonnostaan ollut varovaista ja odottavaa ja varsinkin toisen maailmansodan jälkeen noudattanut tiukkaa puolueettomuutta. Tästä johtuu, että Sveitsi liittyi Euroopan neuvostoon vasta 1963 ja YK:iin vasta 2002.

Poliittiset syyt: Sveitsin suorassa demokratiassa on kansalla viimeinen sana.

Taloudelliset syyt: Sveitsin talouden vakavarainen tilanne on mahdollistanut sen, että maa ei ole liittynyt Euroopan Unioniin.

Psykologiset syyt: Sveitsiä on verrattu Alppeihin, toisaalta suljettu ja läpikulku vaikeaa, toisaalta avoin ja yhdistävä, jos vertaa maata laaksoihin ja Alppien soliin. EU-äänestyksessä painoi enemmän sulkeutuneisuus. Myös sveitsiläisessä kansansielussa on konservatiivinen piirre, joka mieluummin odottaa ja katselee (vrt. liittyminen Euroopan neuvostoon ja YK:iin)

Miten diplomatia on muuttunut?

Sveitsillä on ollut diplomaattinen edustus Suomessa vuodesta 1939. Vuoden 2012 jälkeen Tukholmasta käsin hoidetaan kaikki konsulin tehtävät ( Alueellinen konsulikeskus ). Tämä koskee myös Norjaa, Tanskaa ja Baltian maita.

Diplomatiaa voi verrata jazziin: loputtomia variaatioita yhdestä teemasta. Aina on kuitenkin kyse samasta asiasta: maiden välisistä suhteiden hoitamisesta ja rakentamisesta. Suhteiden erilaisuus ja moninaisuus vaativat aina improvisaatiota ja luovuutta. Diplomaattia voi myös verrata entsyymiin, joka katalysaattorin lailla saa aikaan kemiallisen reaktion tai nopeuttaa sitä.

Diplomaattia tarvitaan tänään yhä enemmän, koska ”ihmiset haluavat puhua ihmiselle, eivät instituutiolle”, kuten brittiläinen diplomaatti Tom Fletcher kirjoitti kirjassaan The Naked Diplomat.

Käännös suurlähettiläs Heinrich Maurerin luennosta/Kristiina Santala