Sijainti

Liikenteen läpikulkumaa keskellä Eurooppaa, saksalaisen, ranskalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtauspaikka. Pohjoisrajalta etelärajalle 250 km, 4 tuntia junalla, 3 tuntia autolla, lännestä itärajalle 350 km. 3-4 tunnin matkalla voi maan kieli vaihtua kolme, jopa neljäkin kertaa.

Sveitsin naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa (rajan pituus 345,7 km), idässä Liechtenstein (rajan pituus 41,1 km) ja Itävalta (rajan pituus 165,1 km), etelässä Italia (rajan pituus 734,2 km) ja lännessä Ranska (rajan pituus 571,8 km). Sveitsin rajojen pituus on yhteensä 1 857,9 km.

Maantieteellinen jako

Jura 10% maan pinta-alasta, ylätasankoa keskikorkeus 700 m, niittyjen ympäröimää haja-asutusta.

Keski-Sveitsi: 30% Juran ja Alppien välinen alue on asuttua Genevestä Boden-järvelle asti, kylä- ja kaupunkimaisemaa koko matkan. Tieverkosto ja autokanta on tiheintä Euroopassa. 2,8 milj. taloutta, 2,8 milj. autoa.

Niityt ja pellot liittyvät toisiinsa, välissä tiheää asutusta ja tieverkosto, pieniä metsäsaarekkeita. Maa on hyödynnetty tehokkaasti, yhä enemmän pinta-alasta jää betonin ja kivipintojen alle. 3/4 puroista on rakennettu umpeen ja 90% suoalueista on kuivatettu.

Alpit ja etuvuoristo

Alppialueen reunamilla on kumpuilevaa ylänköä, ilmasto on raakaa. Siellä on tilaa vielä aitauksille, puille ja pieneläimille. Maanviljely on vähentynyt. Keskimääräinen maatilan suuruus on 14 ha, vuoristoalueella 7 ha. Vain 5% työväestöstä työskentelee maataloudessa. 50% elintarvikkeista on tuontitavaraa.

Alpit Etelä-Sveitsissä ovat 60 % ja Jura-vuoristo pohjoisessa 10 % koko maan pinta-alasta, joten suuri osa väestöstä asuu nk. Mittellandin alueella, mikä on 30 % Sveitsin pinta-alasta. Maan korkein kohta on Monte Rosan huippu Dufourspitze (4 634 m) Wallisin kantonissa. Sveitsissä on 140 jäätikköä ja 1484 järveä.

Vuoristoalue

Tällä hetkellä asutetaan vuoristoseutuja taas uudestaan. Väki pakeni sieltä aikaisemmin työn ja helpomman elämän toivossa kaupunkeihin. Nyt tulevat ihmiset viikonloppuisin ja loma-aikoina ylös vuoristoon, vanhoja rakennuksia korjataan loma-asunnoiksi. Rakennetaan uusia vuoristoratoja, urheilukeskuksia, hotelleja ja loma-asuntoja. Ylpeydenaiheena ovat jyrkimmät, korkeimmat ja nopeimmat köysiradat. 60% turismista keskittyy Alppialueelle. Se tuo työtä alueelle, mutta myös ympäristöongelmia. 75% matkailijoista liikkuu omalla autolla.

Alpeilla ei ole valtavia metsäalueita, mutta ei myöskään täysin puuttomia suuria alueita. Pyökki ja tammi kasvavat n. 1300 m korkeuteen, havupuut, kuusi ja mänty n. 1900 m korkeuteen asti. Kastanjametsiä on vain Alppien eteläpuolella. Yhtään puuta ei saa kaataa istuttamatta uutta. Svetsiläisten kansanurheiluista suosituin on vaeltaminen. Maassa on 60 000 km pituinen hyvin merkitty ja hoidettu vaellusreittien verkosto.