Vanhimmat ihmisasutuksen merkit Alppi-alueella ovat 150 000 vuoden takaa. Kupari otettiin käyttöön noin 3800 eaa. ja pronssi 1500 vuotta myöhemmin. Rautakausi alkoi nykyisen Sveitsin seudulla noin 800 eaa.
Roomalaiset kutsuivat nykyistä Sveitsin aluetta nimellä Helvetia. Nimi on tuttu vielä nykypäivänäkin alppimaan postimerkeistä.
Seudulla asui kaksi kelttiheimoa: helvetialaiset ja raetialaiset. Roomalaiset valloittivat alueen gallialaissodissa ja hallitsivat aluetta lähes 2000 vuoden ajan. 1200-luvulla alueen kiinnostus Euroopan hallitsijoiden keskuudessa kasvoi entistestään, kun Alppien poikki kulkeva reitti avattiin.
Elokuun alussa 1291 kolme laaksoa: Uri, Schwyz ja Unterwalden (nykyiset kantonit Nidwalden ja Obwalden) solmivat valaliiton ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburgin sukua vastaan. Latinankielisen sopimuksen nimi on saksaksi Bundesbrief ja sitä säilytetään Schwyzin kunnanmuseossa. Asiakirjan omistaa edelleen Schwyzin kantoni.
1300-luvulla valaliitto laajeni, kun siihen liittyivät Luzern, Zürich, Zug ja Bern. Kyse oli tuolloin kaupunkien ja laaksojen muodostamasta liitosta. Se ei ollut yhtenäinen vaan koostui eri alueiden välisistä bilateraalisista sopimuksista. Vuoteen 1798 asti siitä käytettiin nimeä Sveitsin vanha valaliitto.
1400-luvulla liittolaiset ajautuivat konflikteihin Habsburgien kanssa ja 1500-luvulla seudulla koettiin uskonriitoja, jotka johtivat sisällisotaan.
Vuoden 1531 rauhansopimuksessa päädyttiin kompromissiin, jonka mukaan Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Freiburg pysyivät katolisina.
Kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan yhteydessä vuonna 1648 eurooppalaiset valtiot tunnustivat Sveitsin itsenäisyyden ja sen suvereniteetin.
Helvetian tasavallan kausi alkoi vuonna 1798. Vuonna 1803 vahvistettiin Napoleon I:n määräyksestä uusi hallitusmuoto, jonka mukaan valaliitto muutettiin valtioliitoksi. Siihen kuului 19 kantonia: 16 saksankielista, kaksi ranskan- ja yksi italiankielinen.
Napoleonin kukistuttua vuonna 1815 Sveitsille laadittiin uusi liittosopimus, joka vahvistettiin Wienin kongressissa. Sveitsiin liitettiin myös Geneve, joka oli vuodesta 1797 lähtien oli kuulunut Ranskalle oltuaan sitä ennen itsenäinen valtio. Nyt valtioliittoon kuului 22 kantonia.
Wienin kongressissa Euroopan suurvallat tunnustivat maan puolueettomuudenh ja takasivat sen alueellisen koskemattomuuden.
Sisällissota puhkesi vuonna 1847 katolisten ja protestanttisten kantonien välillä. Tämän jälkeen vuonna 1848 säädettiin perustuslaki, joka otti käyttöön kansanäänestykset tärkeimmistä laeista ja siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat liittovaltiolle, jättäen muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan.
1874 perustuslaki uudistettiin täysin, minkä jälkeen se pysyi pienin muutoksin voimassa vuoteen 1999 saakka.
Maailmansotien välissä Sveitsi liittyi Kansainliittoon ja vuonna 1959 Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:an. Vuonna 2002 Sveitsi liittyi YK:hon.
Lisää Sveitsin historiasta voit lukea: